Kategoria Haastattelut

Raija Tirronen – S-Pankki: videoista on tullut osa kaikkea sisällöntuotantoa

S-Pankki on suomalainen pankki, jonka tavoitteena on tarjota ylivoimaisen helppoja ja hyödyllisiä pankkipalveluita. S-Pankin viestintäjohtaja Raija Tirrosen mukaan esimerkiksi kauppareissulla on helppoa pistäytyä pankissa kun aukioloajat mukailevat kaupan aukioloaikoja. ”Meille kaikki asiakkaat ovat tasavertaisia – ollaan sellainen ihmisen kokoinen pankki” hän tiivistää.

S-Pankki on viestinyt videolla laajemmin yli vuoden ajan ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Tirrosen mukaan videoista on tullut luontevasti osa heidän kaikkea sisällöntuotantoaan. Käytännössä S-Pankki tekee sisältömarkkinointia YouTube-kanavalle, some-kanaviin ja sen lisäksi videoita käytetään opastavassa tarkoituksessa eli kerrotaan tuotteista ja palveluista. Sisäisessä viestinnässä käytetään videoita ja samoin kuin rekrytoinnissa. Videoviestinnän tavoitteet vaihtelevat videon ja sen käyttötavan mukaan. Pankkina he mieluiten puhuvat raha-asioista ja antavat käytännön neuvoja eli pyrkivät helpottamaan ihmisten elämää. Sisäisessä viestinnässä tärkeää on tiedon kulku, sekä oikeaan tietoon liittyvä päätöksenteko ja tehokkuus. Myös rekrytoinneissa hyödynnetään videota: ”rekrytoinneissa ihmisestä saa videolla aika paljon enemmän irti, kuin ihan pelkästään paperilla.”

Esimerkkinä videon onnistuneesta hyödyntämisestä Tirronen kertoo identiteettivarkauksiin liittyvästä viestinnästä. Perinteisesti tästä aiheesta pankit ovat aika hiljaa. S-Pankki päätti tulla ulos asian kanssa mahdollisimman isosti. Ajatuksena oli, että silloin asiakkaat saavat tietää mistä on kyse, he osaavat varautua ja asiaan liittyvät epäluulot hälvenevät. Osana muuta tiedottamista asiakkaille tehtiin video siitä, mitä identiteettivarkaus tarkoittaa. Jos joku epäilee joutuneensa identiteettivarkauden kohteeksi, videon perusteella hän tietää miten tulee toimia. Video sai hyvän vastaanoton ja katselukertoja kertyi huima määrä. Toinen onnistuminen liittyy videoviestinnän käynnistysvaiheeseen. Tarkoitus oli saada aikaan enemmän ”pöhinää” ja päädyttiin tekemään tubettaja-yhteistyö Veronica Verho -nimisen tubettajan kanssa. Samalla he olivat myös ensimmäinen pankki Suomessa, joka on tehnyt tubettajayhteistyötä. Veronica haastettiin puhumaan rahasta, rahan käytöstä ja säästämisestä.

Kysyttäessä mihin video ei Tirrosen mielestä sovi, hän hiljenee hetkeksi. ”Sitä en kyllä ole keksinyt. Me olemme tehneet esimerkiksi kuolemaan liittyvien raha-asioiden hoitamisesta videon ja se sopii siihen täysin. Videolle tuotettavan sisällön ei tarvitse olla missään nimessä kevyttä. Oikealla viestillä video tukee mielestäni ihan kaikkea. Silloin kun sillä on paikka ja se on kanavaan kohdennettu niin kyllä se sopii.”

S-Pankki jakaa videoita monikanavaisesti. Pyrkimyksenä on aina varmistaa, että videosisältö on kanavaan sopivaa. Tällä tarkoitetaan, että esimerkiksi yrityksen verkkosivuille tulevassa tiedotteessa kieli on hieman erilaista kuin kerrottaessa asiasta Facebookissa. S-Pankki käyttää myös mainontaa aktiivisesti Youtubessa. Youtubeen ladattiin aikaisemmin sisällöksi myös perinteisiä TV-mainoksia, mutta viimeaikoina on pyritty lataamaan ainoastaan kanavakohdennettua sisältöä. Myös sähköpostimarkkinnoinnissa hyödynnetään videota – esimerkiksi uutiskirjeissä. Ajankohtaisuus ja ajoitus on todella tärkeää. Esimerkiksi sisältö, joka ajoitettiin yhteen veronpalautuksien kanssa oli todella katsottu. ”Kerrottiin viisi vinkkiä veronpalautusten käyttämiseen.”

Tärkein juttu, ihan kuten kaikessa viestinnässä, on tarjota relevanttia sisältöä vastaanottajalle. ”Vaikka laitetaan miten nättiin pakettiin, mutta sisältö puuttuu – se ei toimi. Tämä on varmasti se kaikista tärkein juttu.” Laadukas ja hyvin tuotettu sisältö osoittaa kunnioitusta vastaanottajaa kohtaan. Sitten tulee tietysti tekniset asiat, kuten hakukoneoptimointi. On tärkeää, että videot löytyvät hakusanoilla, kun ihmiset hakevat aiheeseen liittyvää sisältöä. Myös katselukokemuksella on merkitystä. Soittolistat ja videoiden keskinäiset linkitykset parantavat katselukokemusta – siirrytään luontevasti samassa aiheessa tai teemassa eteenpäin. ”Olemme esimerkiksi tehneet sarjoja, jotka käsittelevät elämän saumakohtia, kuten lapsen syntymää, avioeroa ja kuolemaa – asioita, joihin liittyy aina raha-asioiden hoitaminen. Videokumppani auttaa olemaan riittävän nopea ja ajankohtainen, jotta pystytään ottamaan kantaa asioihin ja pysytään ajantasalla. ”Sisältöä pitää tehdä säännöllisesti. Kukaan ei lue sun blogikirjoitusta, jos sä kirjotat kerran viidessä vuodessa – kukaan ei osaa odottaa sitä. Sama juttu videoissa: tuotannon pitää olla säännöllistä.”

Kokemukset videon hyödyntämisestä ovat olleet hyviä ja rohkaisevia. ”Olemme nyt noin vuoden verran tehneet aktiivisesti videosisältöjä ja olemme sillä tiellä myös jatkamassa. Sosiaalinen media on muuttanut paljon ihmisten tapaa kuluttaa erilaisia sisältöjä. Videoille on selkeästi oma paikkansa.”

Carina Geber-Teir – OP-ryhmä: videoiden jakaminen on yksi tehokkaimpia keinoja saada katsojia

Osuuspankkiryhmän viestintäjohtaja Carina Geber-Teir kertoo heidän toiminnassaan ainutlaatuista olevan asiakasomisteisuus. ”Se on asia joka velvoittaa meitä, että olemme jatkuvassa vuoropuhelussa asiakkaidemme kanssa.” OP-ryhmä viestii monenlaisista asioista videolla. Esimerkkeinä Geber-Teir mainitsee uutiset, tapahtumat ja teot. Myös opetusvideot ovat hyvä keino käyttää liikkuvaa kuvaa. Lue lisää

Jarkko Konttinen – Finnair: laadukas sisältö koukuttaa ihmiset

Tapasimme Finnairin markkinointi- ja tuotejohtaja Jarkko Konttisen videoviestinnän tiimoilta. Finnair on viime vuosina panostanut runsaasti videotuotantoon ja pyrkinyt aktiivisesti videon kautta rakentamaan näkyvämpää presenssiä verkkoon. Menestystä on saavutettu ja Konttisen mukaan myös kustannuksissa on pystytty säästämään perinteiseen markkinointiin verrattuna.

Konttinen kertoo Finnairin olevan yli 90-vuotias yhtiö, mikä on lentoyhtiölle kohtuullisen pitkä ikä. Toiminta on lähtenyt liikkeelle suomalaisten tarpeista. 15-vuotta sitten on alettu keskittyä aasialaisten tarpeisiin. Nykyisin toimitaan markkinoilla, missä asuu 3 miljardia ihmistä. Kustannukset näiden ihmisten tavoittamisesta nousevat helposti korkealle, joten viime vuosina on haluttu panostaa paljon videokerrontaan.

Finnair hyödyntää videoita kertoakseen yrityksen tuotteista, tarinasta ja erilaisissa markkinointitoimenpiteistä. Luotetaan siihen, että tuottamalla hyvää sisältöä, saada katsojat välittämään infomaatiota eteenpäin ja sitä kautta päästään tekemään hieman kustannustehokkaampaa markkinointia laadusta tinkimättä. Laadullisuus on yksi Finnairin brändin kulmakivistä. Sen tulee toteutua kaikissa materiaaleissa, joita tuotetaan. Erityisesti on panostettu videotuotantoon ja tarinan luomiseen. Myös yllätyksellisyys on yksi elementti, jota on haluttu tuoda esille.

Tuorein esimerkki on ”Match made in Hel”, joka tehtiin Finnairin kilpailuedun edistämiseksi. Haluttiin kertoa kuinka ”makee” paikka lentokenttä on, kuinka pieni ja kompakti. Finnair toi 10 huippurullalautailijaa maailmalta Suomeen ja heille annettiin lentokenttä käyttöön kaikkine elementteineen. Lopputuloksena syntyi rullalautuailuvideo, jolla on ollut tähän mennessä 112 miljoonaa katselukertaa.

Konttinen kertoo hyvän ja laadukkaan sisällön on aina sellainen asia, joka koukuttaa ihmisiä. Yksi videoviestinnän vaara liittyy kuitenkin siihen, että käydään ideahyllyllä ja napataan idea, joka ei sovi ollenkaan yrityksen omaan tarinaa, vaan lopputuloksena on voimakas päälle liimattu olo.

Konttisen mukaan tämän päivän moderni viestintä on sitä, että kun mennään videoviestillä, se tuodaan kaikissa kanavissa esille. Linkki sosiaaliseen mediaan on iso, mutta myös Finnairin oma henkilökunta on keskeisessä roolissa. Heidän henkilökunnastaan kaikki eivät ole toimistotöissä, vaan lentävää henkilökuntaa 2 000 ihmistä. Heidän tavoittamisensa videoviestein on melkeinpä ainoa vaihtoehto.

Konttinen toteaa, että heillä on ollut voimakas halu rakentaa ja differoida Finnairia sen visuaalisen identiteetin kautta. Finnairilla panostetaan esimerkiksi lentokoneiden sisustuksiin ja lentoasemafasiliteetteihin, sekä lounge-tilojen suunnitteluun. Videoviestintä kertoo ne asiat paljon paremmin, kuin sanallinen viestintä, etenkin silloin kun halutaan kuvittaa sitä millainen on asiakkaan matka.