Kuinka tehdään säännöllistä videotuotantoa ja mitä se maksaa?

Organisaation viestinnän tulee olla jatkuvaa. Viestintä ei voi ottaa vuoden sapattivapaata tai päättää olla puoli vuotta ihan vaan hissukseen. Aina on aiheita, joista työntekijät, asiakkaat, poliittiset päättäjät tai vaikkapa tulevaisuuden päättäjät haluavat kuulla. Jos markkinointi pakkaa tavaransa ja muuttaa vuodeksi luostariin, hiljenee yrityksen kaupankäynti melko pian. Näin ei myöskään myynnissä voida toimia. Tiedusteluihin ja tilauksiin on vastattava päivittäin. Vuorovaikutus ja kommunikointi on oltava jatkuvaa niin yrityksissä, kuin valtionhallinnossa ja järjestösektorilla.

Oletetaanpa, että videoviestintä on nykypäivää. Me yleisönä pidämme videomuotoisesta sisällöstä. Uskomme herkemmin, kun ihminen omilla kasvoillaan kertoo asian olevan näin tai niin. Nousemme helposti tunnetasollemme katsottuamme koskettavan videon. Nauramme nähtyämme jotain hauskaa, tahallista tai tahatonta komiikkaa. Miksi silti videoviestintä niin harvassa organisaatiossa on jatkuvaa? Miksi se varsin usein tapahtuu purskeissa, vaikkapa vuoden tai kahden välein tehtävinä projekteina. Miksi nämä projektit eivät ole jatkuvaa toimintaa, samoin kuin päivittäinen kanssakäyminen sidosryhmien kanssa? Vastaus piilee totutuissa tavoissa. Pitkään videon ainoa käyttötapa oli monistaa vino pino VHS-kasetteja, DVD-levyjä tai muistitikkuja. Sitten näitä tallennusmedioita jaeltiin hiki hatussa, että niistä päästään eroon, ennen kuin sisältö on vanhentunutta.

Tänä päivänä levitys ei ole ongelma. Ihmiset katsovat videoitasi, jos niiden sisältö on relevanttia. Kysymys on ainoastaan ajankäytöstä. Tarjoatko katsojille heidän ajankäyttöään vastaavaa arvoa? Keskeyttämisen ja ajan varastamisen hyöty laskee koko ajan. Ihmiset valitsevat keskeyttämisen sijaan miellyttävämpiä ratkaisuja, aina kun löytyy vaihtoehtoja. Kiinnostavan sisällön tarjoaminen on ainoa kestävä ratkaisu. Se voi olla tuotesijoittelua elokuvassa tai tubettajan kanavalla. Myös omasta sisällöstä on mahdollista tehdä niin kiinnostavaa, että tavoiteltu kohderyhmä omaehtoisesti haluaa katsoa sitä. Kuinka siis lähteä liikkeelle?

Säännöllisen videotuotannon kaava

Säännöllisen videotuotannon kaava


Suunnittelu ja määrittely

Ihan aluksi on hyvä määritellä lähtökohdat, tavoitteet ja haluttu lopputulos. Kun liikkeelle lähdettäessä on selvää mitä halutaan tehdä, ei tuotannon keskivaiheilla nouse epämääräisiä kysymyksiä kuljettavasta polusta.

– Ketkä ovat kohderyhmää ja miten heitä halutaan puhutella?
– Missä videota tullaan näyttämään ja kuinka paljon sen markkinointiin tullaan panostamaan?
– Tehdäänkö videota, animaatiota vai niiden yhdistelmää?
– Millaisia lopputuotoksia halutaan esimerkiksi somekanaviin?
– Miten tuotettu materiaali pystytään hyödyntämään jatkossa?
– Ollaanko tekemässä videosarjaa?
– Millaisella syklillä videoita julkaistaan?
– Mikä on tavoiteltu lopputulos näyttökertoina, myynnin kasvuna, jäsenmäärän kasvuna…

Käsikirjoitus

Kun suunnittelusta ja määrittelystä on päästy, on aika ottaa kynä käteen ja hahmotella tuotannon tyyli, tekniikka ja kiteytetty viesti. Kirjoitetaan videolle mahdollinen spiikkiteksti tai näyttelijöiden vuorosanat. Mikäli video on haastattelumateriaalia, kirjoitetaan haastattelukysymykset. Jos puolestaan edetään pelkästään kuvallisella ilmaisulla, voidaan hypätä suoraan kuvakäsikirjoituksen laadintaan. Nämä välivaiheet hyväksytetään asiakkaalla ja päästään eteenpäin. Sarjamuotoisessa tuotannossa on hyvä muistaa säästää aiheita myös tuleviin videoihin, eikä edes pyrkiä tekemään kaiken kattavaa ja selittävää yhtä megamultisupervideota. Siitä tulisi yksinkertaisesti liian pitkä ja tylsä. Hyvä muistaa: yksi video, yksi viesti.

Kuvatuotanto

Kuvatuotantoa on mahdollista tehdä hyvin monella tasolla. Yksinkertaisimmillaan laadukasta kuvaa syntyy, kun on taitava kuvaaja liikkeellä laadukkaan kameran kanssa. Kun panoksia halutaan nostaa eli tehdä visuaalisesti vaikuttavampaa materiaalia ja saada tietty varmuus kuvausolosuhteisiin, lisätään kuvausryhmän kokoa. Porukkaan voidaan ottaa mukaan kuvaaja, ohjaaja, kuvausassistentti, äänittäjä, valaisija, valomiehiä, maskeeraaja, kuvaussihteeri.. Myös parempi kuvauskalusto maksaa, eli parempi kamera, rata, dolly, kraana, valokalusto, lavastus, puvustus… Listasta voi tulla todella pitkä. Budjettia kuluu myös, mikäli kuvauspaikka pitää etsiä ja vuokrata kuvauksia varten. Tietysti myös kuvauksien aikatauluttaminen, ihmisten kontaktointi maksaa, eikä unohdeta mahdollisten mallien ja näyttelijöiden palkkioita. Kevyimmillään yksi mies kuvaa ja valaisee, kuvausympäristö on ilmainen (esimerkiksi toimisto tai puisto) ja esiintyjät ovat omaa henkilökuntaa tai korvauksetta esiintyviä asiantuntijoita. Tärkeintä on hyvä etukäteissuunnittelu, jotta kuvatusta materiaalista on mahdollista sorvata mahdollisimman hyvin kohderyhmää palvelevaa sisältöä.

Jälkituotanto

Kun kuvausrupeamasta on videon osalta selvitty, on seuraavana vuorossa jälkituotannon huuruiset hetket.
Eli nyt kuvatusta materiaalista leivotaan asiakasta miellyttävää sisältöä sovittujen algoritmien puitteissa. Jälkityössä sisällölle määritellään tempo ja tunnelma, fiilis! Osuvatko iskut kohdilleen ja onko ajoitus toimivaa. Tuotanto saa musiikin, värit ja pituuden. Jos ajatus on käyttää grafiikkaa, nyt on niiden hetki. Jälkituotannossa video saa siis lopullisen muotonsa, jonka muotoiluun myös asiakas pääsee osallistumaan kommentointikierrosten kautta.

Analytiikka

Video on julkaistu ja sille on mahdollisesti ostettu mainosaikaa eri medioissa. Nyt on siis aika kerääntyä analytiikan äärelle. Nyt meillä on kättä pidempää käytettävissämme määritelläksemme kohderyhmää kiinnostavan sisällön suuntaviivat. Onko videota katsottu ja missä sitä on erityisesti katsottu. Onko katsominen jätetty syystä tai toisesta kesken vai sinnitelty loppuun saakka. Verkkosivuilla pystytään tarkkailemaan kuinka paljon video on kiinnostanut asiakasta sivustolla käytetyn ajan muodossa. Onko asiakas löytänyt videolta tarvitsemansa informaation vai päätynyt esittämään lisäkysymyksiä. Onko sisältö herättänyt hilpeyttä tai närkästystä, onko sitä jaettu eteenpäin. Kun koko analytiikan sato saadaan levitettyä eteemme pöydälle, on sen pohjalta paljon helpompaa lähteä suunnittelemaan seuraavia sisältöjä. Toimisiko 3D-animaatio tai vaikkapa haastatteluvideo seuraavalla kerralla yhtä hyvin tai jopa tehokkaammin? Voitaisiinko jatkossa esimerkiksi tuote esitellä vähemmän hymyilevän henkilön toimesta? Kuinka paljon ensi kerralla videon markkinointiin tulisi panostaa? Halutaanko ensi kerralla tarjoilla aiheesta ilmakuvaa tai tehdä vaikka 360°-video?

Lopuksi

Samoin kuin kaiken vuorovaikutuksen, myös videoviestinnän ja videomarkkinoinnin on hyvä olla jatkuvaa. Kun ensimmäiset sisällöt on tekeillään, kannattaa jo miettiä mitä tehdään seuraavaksi: mikä asiakkaan ongelma tai meidän oma markkinoinnillinen ongelmamme? Ratkaistaan ne seuraavalla kerralla! Mitä parempi vuorovaikutus kohderyhmän kanssa syntyy, sitä laadukkaampaa ja hyödyllisempää sisältöä myös pystytään heille tarjoamaan. Ai niin, ne hinnat? Yksinkertainen videotuotanto, yksi kuvauspäivä, tyyliin mies ja kamera maksaa noin pari tonnia – jos tuotanto on jatkuvaa. Mikäli puhutaan yksittäisestä videosta, on hinta noin tuhat euroa korkeampi. Mikäli tehdään viimeisteltyä kuvajälkeä, mainosmaista fiilistä, useita kuvauspäiviä, graafista sisältöä, spiikkiosuuksia… Voidaan hinta triplata, nelinkertaistaa tai kymmenkertaistaa. Taivas on rajana. Siksipä helpointa on etukäteen pohtia hieman budjettia ja sen jälkeen kysyä mitä tällä voidaan tehdä. Ilman määrittelyä tuotannon hinnan arviointi on kuin määrittelisi talon rakennuskustannukset, tietämättä tehdäänkö huussi, omakotitalo, rivitalo vai kerrostalo. Käytetäänkö materiaaleina puuta vai kiveä. Millaiselle tontille rakennetaan ja millä aikataululla.

Lataa infografiikka säännöllisestä videotuotannosta tästä

Comments are closed.