Tag mielikuva

Liikenne- ja viestintäministeriö – Markkinointivideo

Tuotimme Liikenne- ja viestintämisteriölle brändivideon, jossa kuvataan abstraktilla tasolla, mitä ministeriön rooliin kuuluu ja millainen on liikenteen ja viestinnän tulevaisuus.

Video osana yrityksen strategiaa

B2b-puolella tarjouksia pyydetään helpoiten niiltä yrityksiltä, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen. Parhaiten mieleen tulevat ne yritykset, jotka viestivät itsestään aktiivisesti ja joilla on hyvä maine. Kuluttajapuolella helpoiten hyllystä valitaan se tuote, jonka brändi joka on tuttu positiiviessa mielessä ja vastaa omaa arvomaailmaa.

On organisaatioita, jotka viestivät itsestään määrällisesti paljon ja aktiivisesti. Ne saattavat jopa uskoa viestinnän olevan tärkeämpää, kuin varsinaisten tekojen. Tuolloin saatetaan päätyä tilanteeseen, jossa yrityksen viesti ei vastaa todellisuutta ja asiakas pettyy. Pahimmassa tapauksessa voi syntyä somekohu, joka tuhoaa yrityksen aktiivisesti rakentaman positiivisen mielikuvan.

Toisella puolella palloa ovat organisaatiot, jotka uskovat, että hiljaa olemalla hyvä tulee. Tätä tyyliä on Suomessa pidetty jopa jonkinlaisena hyveenä. Ajatellaan, että teot puhukoot puolestaan. Yritysmielikuva näiden organisaatioiden sisällä saattaa on hyvin vahvasti positiivinen, mutta ulkopuolinen maailma ei ole heistä ikinä kuullutkaan.

Mielikuvien syntyyn vaikuttaa kaikki kohteesta saatu informaatio. Tuo informaatio voi olla kohteen itsensä tuottamaa, muualta saatua suoraan tai välitettyä. Myös vastaanottajan tulkinnalla on suuri merkitys. Olennaisia elementtejä ovatkin juuri viestin välittäminen ja vastaanottaminen.

Mielikuvaa luodassaan organisaatio on viestin välittäjä ja mediana voi olla video. Vaikka teot ovat tärkeä osa mielikuvan syntymistä, myös teoista kertominen on aivan ensiarvoisen olennaista. Hyvistä tuotteista ja palveluista ei ole organisaatiolle hyötyä, mikäli kukaan ei niistä tiedä. Sama pätee myös esimerkiksi vastuullisuusviestintään, joka on viime vuosina ollut merkittävä osa maineen rakentamista. Tekojen ja viestin tulee vastata toisiaan. Yleisö eli vastaanottajat muodostavat mielipiteensä ja mielikuvansa vasta näkemänsä ja kuulemansa perusteella.

Organisaation mielikuvaan on mahdollista vaikuttaa. On kuitenkin aina olemassa myös elementtejä, jotka elävät omaa elämäänsä ja joihin vaikuttaminen on joka mahdotonta tai äärimmäisen vaikeaa. Tämä tulee huomioida suunniteltaessa viestintää, sillä organisaatio itse on vain yksi linkki mielikuvan luonnissa ja mielikuvia syntyy myös koko ajan organisaatiosta itsestään riippumatta.

Lähtökohtaisia prosessin elementtejä voidaan katsoa olevan kolme:

  • 1. millaisia me olemme nyt
  • 2. millaisiksi haluamme tulla
  • 3. millaiseksi sidosryhmämme tällä hetkellä meidät mieltävät

Kun nämä seikat on tiedossa, seuraavaksi pohditaan millaisilla asioilla haluamme mielikuvaamme vaikuttaa ja mitä tämä vaatii konkretian tasolla. Sekä tietysti miten siitä aktiivisesti viestitään. Juholinin (2013) mukaan vaikuttaminen perustuu johdonmukaisuuteen ja jatkuvuuteen.

Vaikka suunnitelmallisuus ja pitkän kaaren rakentaminen on tärkeää, some-aikakaudella vähintään yhtä tärkeää on säilyttää ketteryys ja reagointinopeus ajankohtaisiin aiheisiin. Tavoitteellisessa mielikuviin vaikuttamisessa otetaan huomioon miten viestitään ja millaisilla argumenteilla. Hyvä ohjeistus organisaation mielikuvatavoitteista auttaa myös reagoimaan nopeasti eteen tuleviin tilanteisiin ja mahdollisuuksiin. Tuotteiden myynnissä ja markkinoinnissa mielikuvat ja tarinat ovat etualalla, ja niitä brändinrakentamisessa tulisi hyödyntää niin video- kuin muissakin sisällöissä.

Ennen kaikkea videoiden pitää tukea yrityksen strategiaa. Jos sanot tehneesi jotain huviksesi, usein syy löytyy jostain muualta kuin huvittelusta. Jotta videoitasi katsottaisiin, eikä ohitettaisi, ihan vain huvin vuoksi, täytyy katsojille tarjota vahvoja syitä pysyä kelkassa mukana. Voit aloittaa vaikkapa näillä:

Laatu
Joskus suurin syy siihen, miksi katsojat lopettavat videon katsomisen on huono laatu. Esimerkiksi resoluution osalta ajat jolloin 144p, 240p tai 360p olivat hyväksyttävissä olevat vaihtoehdot, ovat kaukana takanapäin. Olemme tottuneet laadukkaaseen kuvaan, emmekä halua palata huonolaatuisiin aikoihin. Full HD alkaa olla itsestäänselvyys ja 4K-videot ovat jo monella käytössä. Tämän hetken huippukamerat kuvaavat 8K-resoluutiolla, jonka kuva-alaan mahtuu neljä kokonaista full HD -kuvaa. Mobiilissa pienempikin resoluutio voi toimia, mutta myös älypuhelimissa vaaditaan koko ajan parempaa kuvanlaatua. Sikäli kun hyvästä resoluutiosta ei tarvitse enää erikseen maksaa, vaan sitä saa tehtyä vaikka kännykällä, muista myös panostaa tuotannon laatuun. Kuvauksissa huolehdi hyvästä valaistuksesta ja äänen laadusta. Leikkaa pois ne osat, jotka ovat liian pitkiä tai muuten turhia. Ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, huolehdi värikorjailusta. Sen tekemiseen on olemassa oma ammattikuntansa. Värikorjailun välttämättömyyttä pystyt jossain määrin vähentämään, pitämällä kuvauksissa hyvää huolta valaistuksesta ja kalibroimalla kameran huolella. Videon laadukas fiilis syntyy kuitenkin vasta värimäärittelyn myötä, kun videolle luodaan elokuvamainen ilme.

Tee videostasi sopivan mittainen
Aika on kallisarvoista, joten älä tuhlaa yleisösi aikaa turhaan. Harkitse huolella kaikkea, mitä olet suunnitellut sanovasi ja näyttää. Varmista, että jokainen kuva ja lause on tarpeellinen. Tapat taidokkaasti katsojiesi kiinnostuksen tekemällä kahdeksan minuutin videon ja selittämällä tärkeimmät asiat vasta viiden minuutin rupattelun jälkeen. Pitkien videoiden katsominen vaatii kärsivällisyyttä, ja se meidän yleisöltämme usein puuttuu. Vaikka he katsoisivatkin videon alusta loppuun, he tuskin muistavat kaikkea tarjoamaasi informaatiota. Tästä poikkeuksena kuitenkin vlogivideot, joiden viehätys ja pitkä kesto perustuu aitouteen ja puhutun tekstin seassa viljeltyihin naurahduksiin, kiljahduksiin ja pohdintoihin. On jopa näyttöä siitä, että yli viiden minuutin mittaiset videot sijoittuvat järjestelmällisesti lyhyempiä videoita korkeammalle hakutuloksissa.

Mikäli et pysty esimerkiksi markkinointivideossa noudattamaan yksinkertaisuuden sääntöä ja kertomaan asiaasi lyhyesti, harkitse useamman videon tuottamista. On olemassa kirjoittamaton sääntö: yksi video, yksi idea, yksi viesti. Kysymys onkin yksinkertainen: mikä on se tärkein viesti, jonka haluan yleisölleni välittää?

Ole energinen ja karismaattinen
Se mitä me kaikki haluamme nähdä on ihmisistä purkautuva energia, hymy kasvoilla ja nautinto. Videoissa, joissa esiintyy henkilökunnan edustajia, on mahdollisuus hurmata katsojia karismalla. Mikä vetäänkään meitä takaisin tiettyjen tv-sarjojen pariin? Henkilöhahmot Muista siis persoonallisuus. Se on kulmakivi jokaisessa sisältötyypissä. Varmista, että katsojasi voivat samastua sisältöön. Usein katsojat haluavat osoittaa ystävilleen löytäneensä jotain erilaista, jotain mikä mahdollisti kertoo jotain myös heistä itsestään. Tämä saattaa kasvattaa myös jakojen määrää.

Tarjoile tunteita
Onko mitään tehokkaampaa keinoa saada viesti uppoamaan, kuin nostamalla yleisö tunnetasolleen? Tunteet saavat myös ihmiset jakamaan. Usein positiiviset tunteet saavat ihmiset jakamaan sisältöjä helpommin kuin negatiiviset tunteet. Unruly Median ja Ehrenberg-Bass Instituten tekemän tutkimuksen mukaan kuitenkin suuttumus ja surullisuus ovat lähes yhtä vahvoja jakamisen innoittajia. Olennaista on tunteen vahvuus. Harvoin organisaatiot kuitenkaan haluavat suututtaa katsojiaan tai edes tehdä heitä surullisiksi, joten parhaisiin tuloksiin päästäänkin ilon kautta.

Video, joka saa aikaan voimakkaita tunteita motivoi katsojia mm. kommentoimaan, tykkäämään videosta, jakamaan tai jopa etsimään lisää tietoa yrityksestä, joka sai heidät nauramaan tai itkemään. Tietämällä millaiset videot vaikuttavat ihmisiin ja käyttämällä sitä hyödyksi omissa videoissa, voit saada lisää katsojia ja lisätä käyntiä verkkosivuilla. Ei kuitenkaan ole helppoa saada potentiaalista asiakasta surulliseksi, järkyttyneeksi tai iloiseksi. Yleisesti ottaen on vaikeaa saada katsojat tuntemaan yhtään mitään. Tunteiden kirjo voi myös olla hyvinkin laaja, koska ihmiset vastaanottavat videot eri tavalla.

Täytyy siis tietää millaisia tunteita halutaan herättää. Jokaisella tunteella on erilainen vaikutus ihmisiin ja siihen miten he toimivat. Tunteet voidaan jakaa esimerkiksi kahteen ryhmään sen perusteella, mitä ne motivoivat tekemään: huvittuneisuus, onnellisuus, toivo kannustaa jakamaan videota muille. Voima, rakkaus sekä halu kuulua yhteisöön rohkaisee katsojaa raottamaan lompakkoa itsensä tai muiden hyväksi.

Hyödyllisyys vai viihdyttävyys
Videon kohdalla on mahdotonta sanoa, kumpi on parempi kulma lähestyä valittua aihetta. Hyötynäkökulmaa tarjoavia videotyyppejä ovat esimerkiksi tutoriaalit, haastattelut, presentaatiot, tuote-esittelyt ja jossain tapauksissa vlogit. Viihdyttävyyttä tarjoavat markkinointivideot ja muut brändivideot, mutta myös vlogit voidaan suunnitella viihdyttäviksi. Monissa tapauksissa video voi olla sekä viihdyttävä, että informatiivinen.

Alkutiiseri
Heti alkuun sinun kannattaa koukuttaa katsojasi. Kerro sanoin tai kuvin mitä he tulevat oppimaan, löytämään tai näkemään. Mikä voisi olla odottamisen arvoista? Katsojat haluavat mahdollisimman pian tietää kannattaako heidän jatkaa katsomista vai siirtyä suoraan seuraavaan videoon.

Ensimmäiset 5-7 sekuntia ovat ratkaisevat. Älä siis sijoita alkuun logoa tai muuta tylsää, vaan vangitse katsojasi huomio heti ensimmäisestä sekunnista lähtien. Kiinnostava alku saa katsojat uteliaiksi ja sinulle jää aikaa myöhemmässä vaiheessa selittää tarkemmin mitä he oikeastaan ovatkaan katsomassa. Porttiteoria toimii tässäkin: mikäli alku on tarpeeksi kiinnostava, he usein päätyvät katsomaan koko videon loppuun saakka.

Tartu otsikkoon
Ensimmäinen asia mihin ihmiset kiinnittävät huomiota, ennen kuin avaavat videon, on otsikko. Iskevä, informatiivinen ja taitavasti kirjoitettu.

Otsikon tulisi sisältää niitä avainsanoja, joilla asiakkaat saattavat etsiä tuotettasi tai palveluasi. Tee otsikasta niin luonnollinen kuin mahdollista, mutta ota hyöty irti YouTuben hakusanatyökaluista löytääksesi volyymiltaan eniten liikennettä keräävät avainsanat.

Otsikon pituudella ei ole niin suurta merkitystä, eikä sinua rangaista koko käytettävissä olevan merkkimäärän käyttämisestä. Vaikkakin käytettävissä oleva merkkimäärä on kasvanut, on korkein painoarvo edelleen otsikon ensimmäisillä sanoilla. Sidesanojen kuten ja, kun, sekä käyttöä kannattaa rajoittaa, ja pyrkiä tekemään otsikoista yksinkertaisia ja rullaavia. Muista, että videosi voi olla vaikka kuinka houkutteleva, mutta saako se tarpeeksi klikkejä ilman houkuttelevaa otsikkoa? Yksi hyvä rakenne otsikolle on seuraavanlainen:

Koukku – Selite – Lisäinformaatio – Yritys/Kanava

On erittäin suositeltavaa käydä läpi myös kaikkien vanhojen videoiden otsikot yllämainituin periaattein. Tuloksena voi olla huikeasti kasvaneet katsojamäärät!

Tarina
Video ei synny ilman hyvää tarinaa. Hyvä käsikirjoitus nappaa yleisön huomion, pitää heidät vangittuina näytön ääreen ja esittää ideasi ymmärrettävällä ja ikimuistoisella tavalla. Älä kuitenkaan ylikuormita käsikirjoitusta tunteilla. Anna yleisön ottaa raitista ilmaa sisäistääkseen mitä näkevät.

Päähenkilö
Videosi menestys riippuu myös esiintyjästä tai näyttelijästä. Kuinka hyvä hän on välittämään tunteita? Tärkein kriteeri on uskottavuus. Kysy itseltäsi uskotko häntä. Mikäli käytettävissä on näyttelijä, tarkista hänen edellinen työnsä. Se auttaa sinua ymmärtämään onko hän kykenevä toteuttamaan tarinasi.

Musiikki ja äänitehosteet
Musiikki ja äänet videossasi voivat olla jopa tärkeämpiä kuin itse kuva. Testaa videota eri äänillä ja musiikilla. Kenties huomaat, että ymmärrät tarinan eri tavoin riippuen äänimaailmasta. Musiikki on yksi tärkeimmistä avaimista luoda tunnelmaa ja vaikuttaa ihmisiin emotionaalisesti. Varmista, että valitsemasi musiikki sopii videokuvaan – täydentää ja vahvistaa sitä. Voit hakea musiikkia tuotantomusiikkiin erikoistuneista verkkopalveluista, ostaa tietyn pätkän tai osan kappaleesta tai tilata sen mittatilaustyönä. Tärkeintä, että kokonaisuus toimii! Ja ettet riko tekijänoikeuksia.

Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto – Markkinointivideo

Suo­men Huo­lin­ta- ja Lo­gis­tiik­ka­liit­to ry (SHLL) on Suo­mes­sa toi­mi­vien huo­lin­ta- ja lo­gis­tiik­kay­ri­tys­ten elin­kei­no- ja työ­mark­ki­na­po­liit­ti­nen etu­jär­jes­tö. Lii­tol­la on n. 70 jä­se­ny­ri­tys­tä, jot­ka työl­lis­tä­vät yh­teen­sä noin 5000 työn­te­ki­jää. Toteutimme yhdessä liiton kanssa videokokonaisuuden, johon kuuluu alasta yleisellä tasolla kertova mielikuvavideo ja viisi sitä tukevaa haastattelupohjaista toimenkuvavideota. Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtaja Petri Laitinen kertoo miksi videot teetettiin ja kuinka ne on otettu vastaan.

1. Mihin tarpeeseen videon teetettiin?

– Videon päätarkoituksena on rakentaa positiivista mielikuvaa huolinta- ja logistiikka-alasta tulevaisuuden työpaikkana sekä innostetaan nuoria hakeutumaan alan opintoihin.

– Videon avulla pyritään kertomaan mitä huolinta-alan yritykset tekevät sekä osoittamaan, että logistiikka on paljon muuta kuin kuorma-auton kuljettamista.

2. Millainen video mielestäsi saatiin lopputuloksena?

– Omasta mielestäni videosta tuli erittäin hyvä ja se kertoo ja kuvaa huolinta- ja logistiikka-alaan monipuolisesti. Videon rytmi ja juoksutus alusta loppuun etenee hyvin. Mielenkiinto videossa pysyy kokoajan yllä ja videon jaksaa katsoa useammankin kerran. Kiitos hyvän käsikirjoituksen ja kuvauksen.

3. Miten video vastasi tarpeeseenne ja millaista palautetta olet siitä saanut?

– Video vastaa täysin meidän videotuotannolle asettamia tavoitteita ja video (noin 2000 katselukertaa) on saanut ainakin tähän mennessä pelkkää positiivista palautetta, niin alan ammattilaisilta kuin myös alan ulkopuolisilta.

– Yleisimmät kommentit ovat olleet ”olipas hyvin ja tyylikkäästi toteutettu video” tai ”hienoa, että video kertoo huolinta- ja logistiikka-alasta monipuolisesti ja kiinnostavasti.

Tunnelmia videon kuvauksista: