Kasataan videon elementit oikeaan järjestykseen aikajanalla.
Editointi on välttämätön vaihe videon valmiiksi saattamisen prosessissa. Se on kuin kirjan kasaaminen yksittäisistä virkkeistä ja kappaleista. Ohjenuorana toimii käsikirjoitus, jonka pohjalta kuvatut otokset yhdistetään kokonaiseksi teokseksi. Video voidaan leikata mukailemaan musiikkia, spiikkitekstiä tai rakentaa kerronnallisesti mahdollisimman tehokkaaksi ja sen jälkeen säveltää musiikki kerronnan mukaiseksi.
Videon leikkaukseen on olemassa subjektiivisia ja objektiivisia sääntöjä, sekä tietyllä tavalla elokuvista opittuja konventioita. Kun puolikuvasta mies kääntyy katsomaan kuvasuunnassa oikealle ja tämän jälkeen leikataan kuva autosta, katsoja automaattisesti ajattelee, että mies katsoo tätä autoa. Jos mies katsoo staattisesti eteensä ja leikataan ilmakuvaan Afrikan savanneista, katsojalle voidaan luoda mielikuva, että hän haaveilee olevansa Afrikassa.
Yksi varhaisen elokuvan merkittävimpiä nimiä on eittämättä Neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja Sergei Eisenstein. Hänen määrittelynsä editoinnille on käyttökelpoinen vielä tänä päivänäkin. Vapaasti suomennettuna se menee näin: ”montaasi (editointi) on idea, joka syntyy itsenäisten otosten yhteentörmäyksestä. Jatkumossa yksittäisiä elementtejä ei pidä ajatella toistensa viereen, vaan päälle”. Kuvat muodostavat siis jatkumon, jossa edellinen kuva määrittää seuraavaa.
Elokuvien leikkaaminen eroaa kuitenkin monesti lyhyiden nettiklippien ja yritysvideoiden leikkaamisesta. Sisältömarkkinointitarkoituksiin tehdyt videot ovat usein kestoltaan lyhyitä, alle minuutin mittaisia, niissä on vähän kohtauksia ja henkilöhahmoja. Ne saattavat myös olla musiikkivideomaisia, jolloin kuvien jatkuvuuden sijaan tärkeämpää on rytmi ja visuaaliset ideat.