Kirjoittaja Sanna Suomalainen

Videotuotanto pähkinänkuoressa

Kun yrityksessä herää tarve videotuotannolle, on hyvä pohtia aluksi videostrategian rakennuspalikoita: kenelle videota ollaan tekemässä, eli mietitään kohdeyleisö, mikä on videon tarkoitus ja tavoitteet sekä kanavat ja jakelu. Kun otat meihin yhteyttä, määritellään aluksi tarkemmin millainen projekti on tuloillaan. Määrittely toimii pohjana tarjoukseemme, joka viilataan osumaan myös määriteltyyn budjettiin. Mikäli budjettia ei ole vielä lyöty lukkoon, päästään liikkeelle myös määrittelemällä lopputulos mahdollisimman tarkasti. Usein referensseistä on hyötyä – näytä meille sisältöä, joka itselläsi kolahtaa.

Konseptointi ja käsikirjoitus

Tarjouksemme on hyväksytty, voimme ryhtyä laatimaan videosisällölle konseptia. Konseptin määrittelyyn kannattaa panostaa, sillä huonosti määritelty konsepti ei palvele ketään. Konseptointia luodessa hyviä kysymyksiä ovat: Ketkä ovat kohderyhmää ja miten heitä halutaan puhutella?

– Mikä on videon tyyli? Tehdäänkö videota, animaatiota vai niiden yhdistelmää.

– Missä videoita tullaan näyttämään?

– Videon tavoitteen määrittely: näyttökerrat, myynnin kasvu, konversiot vai jokin muu?

– Tuotetaanko lisäksi lyhyemmät versiot someen sekä eri kieliversioita?

– Miten materiaali voidaan hyödyntää jatkossa?

– Tehdäänkö videosarjaa?-

– Kuinka usein videoita julkaistaan?

Iteraatioiden myötä lukitaan suunta, jota kohti lähdetään työstämään käsikirjoitusta. Usein käsikirjoituskin tarvitsee useamman kommenttikierroksen. Kun käsikirjoitus on lukittu, kannattaa alkaa sopimaan kuvauspäiviä, esiintyjiä, lokaatioita ja kuvausryhmän kokoonpanoa. Yrityksen visuaalinen identiteetti on hyvä olla tuottajilla tiedossa jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta lopputulos vastaa toivottua graafista ilmettä.

Katselmointi ja kommenttikierrokset

Videon kommentointiin on hyvä varata kunnolla aikaa. Mitä pienemmällä ryhmällä katselmointi ja kommentointi tehdään, sitä sujuvampaa työskentely on. Suunnitteluvaiheessa projektin ohjausryhmä kannattaa pitää mahdollisimman pienenä. Ne henkilöt, joilla on päätäntävaltaa lopputuloksen osalta, tulisi olla sellaisia, joilla on aiempaa kokemusta vastaavista projekteista. Tuolloin odotukset lopputuloksesta ja vaikutusmahdollisuuksista projektin tuloksiin sen eri vaiheista ovat selkeästi hallinnassa.

Kuvaukset

Pyydettäessä ulkopuolelta tarjousta, on hyvä miettiä etukäteen odotettavissa olevien kuvauspäivien määrää. Pienemmät kuvaukset onnistuvat usein yhdessä päivässä, mutta skaala kuvauspäivien määrälle on laaja. Mikäli lokaatioita on useita, kohtauksia paljon ja esimerkiksi taltioitavia vuorokaudenaikoja vaihtelevasti, saattaa kuvauksiin olla syytä varata useita päiviä.

Lisäksi voidaan määritellä kokoluokkaa kuvausryhmälle sekä kuvauskaluston minimikriteerit. Osaamme kertoa millaisia ammattilaisia tuotanto vaatii ja millä ryhmällä mennään. Kuvausryhmään voi kuulua esimerkiksi tuottaja, kuvaaja, ohjaaja, valaisija, maskeeraaja, lavastaja, puvustaja, assistentteja sekä näyttelijöitä. Tätäkin asiaa kannattaa tarkemmin miettiä jo määrittelyvaiheessa, jotta tuotantoyhtiöiltä tulleet tarjoukset voidaan asettaa paremmin samalle viivalle tarkasteltaviksi.

Jälkituotanto

Kuvattu materiaali siirretään kuvausten jälkeen varmistusnauhalle, jotta kohtaukset ovat varmassa tallessa. Tämän jälkeen alkaa editointi, jonka myötä video alkaa saada lopullisen muotonsa. Ohessa tehdään graafiset työt ja animoinnit, sekä äänisuunnittelu. Lopuksi videon muoto, leikkaukset ja formaatti lukitaan, jonka jälkeen videolle tehdään vielä värimäärittely. Yrityksen visuaalinen identiteetti voidaan tuoda videossa esille logon, brändivärien sekä typografian avulla graafisen ohjeistuksen pohjalta. Videoon on lisäksi tarpeellista lisätä tekstitykset mikäli sen saavutettavuutta halutaan parantaa, ja jos videota esitetään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Kanavat ja jakelu

Tämän jälkeen videon levittäminen voi alkaa, eli some kuumaksi. Mikäli kyseessä on videosarja, voi jakamisen tehdä asteittain, vaikkapa yksi video kerrallaan ja viikon välein. Selvitä missä kanavissa videoiden kohderyhmät saavuttaa parhaiten. Nykypäivänä parhaimman näkyvyyden takaa laadukas sisältö yhdistettynä maksettuun mainontaan. Muista myös CTA eli call-to-action!

Tarvetta videotuotannolle?

Varaa ilmainen sparrausaika asiantuntijamme kanssa! Soita numeroon 010 83 83 600 tai täytä viereinen lomake ja otamme sinuun yhteyttä.

Tutustu myös muihin tuotantovaihtoehtoihimme:

Työturvallisuus – 3D-animaatiosarja

Työturvallisuuskeskus tarjoaa tietoa, koulutusta ja välineitä turvallisten ja terveellisten työolojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Työturvallisuuskeskus on työmarkkinajärjestöjen hallinnoima asiantuntijaorganisaatio ja tekee yhteistyötä laajasti työelämän toimijoiden kanssa. Organisaation julkaisuista löytyy tietoa työturvallisuuden ja työsuojelutoiminnan kehittämiseen työpaikalla. Tarpeeksi nousi työturvallisuus -aiheinen videosisältö. Smile tuotti tiedon ja informaation välittämisen tarpeisiin 3D-animaatiosarjan, jossa perehdytään työturvallisuuden eri teemoihin.

Nostoihin liittyvien animaatioiden taustalla on Työturvallisuuskeskuksen tekstiili- ja kenkäteollisuuden työalatoimikunnan Ergonomia ja tuottavuus -jatkohanke. Hankkeessa oli tuolloin teemana käsin tehtävät nostot. Teemasta löytyy paljon tietoja eri lähteistä. Tärkeää oli kiteyttää keskeisimmät asiat animaatioiden avulla visuaaliseen muotoon, jotta sitä voidaan käyttää esimerkiksi perehdytysmateriaalina työpaikoilla. Animaatiot ovat muun muassa osana Terveellinen työ -kampanjan materiaaleja ja niitä on jaettu pitkin Työturvallisuuskeskuksen kanavia.

”Projektin eteneminen oli sujuvaa ja työskentely oli joustavaa ja mutkatonta. Olemme olleet tyytyväisiä lopputuotokseen ja saaneet animaatioista hyvää palautetta.” – Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Pasi Paukkonen

Satamaan liittyvät animaatiot tehtiin yhteistyössä Satamaoperointialan työalatoimikunnan kanssa ja niiden tarkoitus on toimia esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvissä koulutustilaisuuksissa tukimateriaalina tai työpaikoilla käytettäväksi esimerkiksi perehdytyksessä. Animaatioissa käydään alan haastavia tilanteita läpi liittyen työturvallisuuteen. Animaatioita on hyödynnetty Työturvallisuuskeskuksen koulutuksissa, työpaikoilla eri tilaisuuksissa ja muissa yhteyksissä.

”Projekti eteni hyvin ja saimme sen maaliin aikataulussa. Työskentely oli helppoa ja yhteinen näkemys löytyi nopeasti. Toiveet kuunneltiin ja niihin reagoitiin viipymättä. Smile osasi myös tuoda hyvin omia visioitaan esille ja ymmärrettävästi näin silloin ensimmäistä kertaa animaatioiden kanssa työskentelevälle.” – Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jukka-Pekka Jantunen

Digitaalisten palvelujen saavutettavuus

Saavutettavuusdirektiivi on ollut pinnalla parin viime vuoden ajan ja se on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä. Digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta on säädetty laissa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Laki koskee pääsääntöisesti julkista sektoria ja se pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiiviin. Lain tarkoituksena on parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja siten, että edistetään digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta. Saavutettavuudessa on WCAG -ohjeiston mukaan kolme eri tasoa: A, AA, ja AAA. A-tasossa kriteereitä on vähiten, kun taas AAA-tasoon niitä kuuluu eniten.

Saavutettavuus sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan tuotettavaa sisältöä koskee samat saavutettavuusvaatimukset, kuin muutakin julkishallinnon digitaalisia palveluita. Sosiaalisen median kanaviin tulisi tuottaa niin saavutettavaa sisältöä, kuin se on mahdollista kanavan ominaisuudet huomioon ottaen. Somessa julkaistavien sisältöjen saavutettavuutta voidaan parantaa käyttämällä kanavan omia asetuksia ja toimintoja. Esimerkiksi kuvia sisältäviin julkaisuihin voidaan lisätä vaihtoehtoinen teksti, joka on tarkoitettu näkövammaisille käyttäjille. Vaihtoehtoinen teksti eli alt-teksti tarkoittaa tekstiä, joka kertoo kuvan sisällön ruudunlukulaitetta käyttävälle ihmiselle. Vaihtoehtoisen tekstin avulla näkövammainenkin näkee kuvan, jonka muut näkevät silmin.

Katso lisää: Takuusäätiön ASTA-hanke – 2D-animaatiot

Videot parantavat saavutettavuutta

Lainsäädännössä videoista ja äänitteistä käytetään termiä ”aikasidonnainen media”. Videot ovat oiva sisältö lisätä saavutettavuutta verkkopalveluissa. Monet omaksuvat videolta paremmin asioita, kuin esimerkiksi lukemalla. Ne ovat myös hyödyllisiä henkilöille, joilla on luki- tai oppimisvaikeuksia. Videoiden sisältämä tieto pitää tarjota myös tekstimuodossa, sillä kaikki ihmiset eivät näe tai kuule videoita. Tekstitys on oleellista henkilöille, joilla on kuulovamma, mutta tekstityksestä on hyötyä kaikille. Videoiden ääntä ei aina välttämättä kuule taustametelin takia. Tekstitys on myös hyödyllinen silloin, kun videon äänen tasoa ei voi nostaa eikä käytössä ole kuulokkeita. YouTube-videoita on mahdollista tekstittää YouTuben oman työkalun avulla. Tekstitysten avulla voi esittää videoita laajemmalle yleisölle, kuten kuuroille ja kuulorajoitteisille tai videon kieltä osaamattomille. Videon värimaailmassa saavutettavuus näkökulmasta otetaan huomioon ”riskiväriyhdistelmät”. Kuvan ja äänen yhdenmukaisuuteen ja samanaikaisuuteen tulee myös kiinnittää huomiota. Videon tempo on hyvä pitää riittävän rauhallisena, jotta informaatio välittyy katsojalle tehokkaasti ensimmäisellä katselulla.

Saavutettavuutta videosisällöissä voi parantaa:

  1. Tekstityksillä
  2. Kuvailutulkkauksilla
  3. Selkeällä ilmaisulla

Katso lisää: Kohtuulliset mukautukset – 2D-animaatio

Selkovideo

Selkovideot ovat temmoltaan rauhallisempia eli kuvakerronta, puhe, toiminta ja kameran liikkeet tapahtuvat hitaammin verrattuna tavalliseen videoon. Selkovideo on myös sisällöltään pelkistetympää. Ensisijaisesti selkovideon ohjeet koskevat lyhyitä, tietoa jakavia videoita. Ensisijaisesti videon suunnittelussa ja käsikirjoittamisessa tulisi ottaa huomioon videon kohdeyleisö ja asiasisällön rajaaminen selkeäksi kokonaisuudeksi. Sopiva pituus selkovideolle on enintään viisi minuuttia. Videon ei tulisi myöskään olla liian lyhyt, sillä katsoja ei välttämättä ehdi orientoitua tilanteeseen ensimmäisellä katselukerralla. Juontotekstit ja puhe selkovideolla ovat toteutettu vaikeita ilmauksia karttaen mahdollisimman selkokielisesti. Graafisilla elementeillä, teksteillä ja valokuvilla voidaan korostaa videolla tärkeitä asioita.

Vinkit selkovideon toteuttamiseen:

  1. Kieli tulee olla selkeää yleiskieltä ja sisällössä on huomioitu kohderyhmän näkökulma
  2. Videon aihe on rajattu napakaksi kokonaisuudeksi ja sen kesto ei ole liian pitkä
  3. Vältä turha tekninen kikkailu
  4. Testaa vedosta loppukäyttäjillä

Tavataan!

Tarvetta videotuotannolle? Sovitaan ilmainen palaveri ja ryhdytään hommiin! Soita numeroon 010 83 83 600 tai täytä viereinen lomake ja otamme sinuun yhteyttä.

Tutustu myös muihin tuotantovaihtoehtoihimme: