Kategoria Tuote-esittelyvideo

Katselmointi ja kommenttikierrokset

Käydään kasvotusten tai sähköpostin välityksellä läpi videon kommentit ennen lopullisen version työstämistä.

Videon kommentointiin on hyvä varata kunnolla aikaa. Mitä pienemmällä ryhmällä katselmointi ja kommentointi tehdään, sitä sujuvampaa työskentely on. Senpä takia jo suunnitteluvaiheessa projektin ohjausryhmä kannattaa pitää mahdollisimman pienenä. Ne henkilöt, joilla on päätäntävaltaa lopputuloksen osalta, tulisi olla sellaisia, joilla on aiempaa kokemusta vastaavista projekteista. Tuolloin odotukset lopputuloksesta ja vaikutusmahdollisuuksista projektin tuloksiin sen eri vaiheista ovat selkeästi hallinnassa.

Kun ulkopuolisilta pyydetään kommentteja, se tulisi tehdä mahdollisimman vähäisellä ennakko briiffauksella. Häneltä voidaan kysyä esimerkiksi yhtä asiaa, jonka muuttaisi sisällössä projektin tässä vaiheessa. Mikäli tuo asia on myös päättävien tahojen mielestä relevantti, asia voidaan nostaa pöydälle. Ihmiset pitävät virheiden löytämisestä, joten heitä on helppo motivoida etsimään ongelmakohtia. Toisaalta monet asiat ovat myös mukukysymyksiä ja projektin loppusuoralla niiden kaivaminen esiin johtaa helposti ongelmiin, kuten budjetin ja projektin aikataulun pettämiseen. Kommentoijien ohjeistuksessa ei tulisikaan olla vahvaa subjektiivista kulmaa, vaan nimenomaan objektiivinen näkemys ja eräänlainen faktojen tuplatsekkaus. Ohjausryhmä voi myös keskenään pohtia kuinka vahvasti ulkopuolisten näkemysten annetaan vaikuttaa lopputulokseen.

Kommentit kannattaa listata taulukoksi ja koostaa sarakkeisiin esimerkiksi näin: tuottajan virhe / tilaajan virhe / muutospyyntö. Näin pysytään ajan tasalla tilanteesta ja pystytään priorisoimaan korjaukset ja muutokset halutulla tavalla.

Animointi

Tuodaan videoon tekstielementit, animoidaan kuvitukset ja tuotetaan suunnitellusta grafiikasta liikkuvaa kuvaa.

3D-animaation kohdalla tuotanto tarkoittaa mallintamista, riggaamista, teksturointia, animointia ja montaa muuta huonosti suomenkielelle kääntyvää asiaa. Riippuen tuotannon koosta ja tyylilajista, kaikkiin tehtäviin ei välttämättä tarvita omaa erityisasiantuntijaa. On olemassa liuta taitavia moniosaajia, jotka pystyvät tekemään laadukkaasti tuotannossa useampaa roolia. Vaikka suomessakin tehdään tuotantoja korkeallakin tasolla, on erikseen vielä Hollywood, jossa niin animaation kuin elokuvankin puolella jokaiseen rooliin palkataan oma huippuspesialistinsa.

Usein mallinnus tehdään esituotantovaiheen aikana syntyneen kuvakäsikirjoituksen pohjalta. Siinä määritellään käytettävä tyyli, jota halutaan noudattaa animaation alusta loppuun saakka. Vaikka on olemassa erikseen mallipankkeja, joista ostaa valmiita 3D-malleja, on pidempien animaatioiden tapauksessa usein helpompaa rakennetaa mallit alusta saakka. Tuolloin säilytetään haluttu tyylisuunta ja yhtenäisyys koko animaation läpi. Tämä koskee etenkin animaatioita, joissa käytetään paljon sukunäköisiä objekteja. Mallipankit ovat kuitenkin käteviä, kun halutaan esimerkiksi demota jotain yksityiskohtaa.

Kun malli on valmis, se teksturoidaan. Pinnoille annetaan erilaisia ominaisuuksia, kuten väri ja tasaisuus. Pintaan voidaan asettaa jokin kuvio, kuten logo tai puun syyt, siitä voidaan tehdä rosoinen kuin hiekkapaperista, kiiltävää kuin muovi tai mattapintainen kuin vaha. Myös pintamateriaaleille on olemassa erikseen materiaalipankkeja.

Mikäli animaatiossa käytetään liikkuvia hahmoja, tulee niille rakentaa erikseen luurangot eli rigata. 3D-mallit itsessään ovat kuin kipsiveistokset, joissa ei ole mitään niveliä tai älyä alkaa liikkumaan. Riggauksessa mallin sisälle rakennetaan luuranko ja luurangon jokaiselle luulle kerrotaan mitä osaa mallista se liikuttaa, sekä määritellään rajat joiden puitteissa se saa liikkua. Esimerkiksi pää ei välttämättä saa pyörähtää 360-astetta ympäri tai jalat taittua polvista eteenpäin. Esimerkiksi autot ja talot eivät välttämättä tarvitse luurankoja, sillä ne liikkuvat kokonaisuuksina, tai ovat liikkumatta. Autossa avautuvat vain ovet, takakontti ja konepelti. Ne on kohtuullisen helppoa animoida myös ilman luurankoa.

Kun animaatiossa käytettävillä hahmoilla on luurangot, voidaan siirtyä animoimaan. Periaate on samanlainen 2D-animoinnissa ja 3D-animoinnissa. Molemmissa käytössä on avaruus, jossa kappaleita liikutellaan: x- ja y-akselit, sekä 3D-animaatiossa z-akseli. Aikajana eli timeline kertoo missä kohtaa kappaleen pitää sijaita animaation eri vaiheissa ja millaisia asioita sen pitää tuolloin tehdä. Objektien liikuttelun sijaan tai lisäksi on mahdollista myös liikuttaa virtuaalista kameraa, jonka läpi koko animaatiota tarkastellaan. Se on samalla katsojan silmät, joiden eteen objekteja tuodaan suorittamaan erilaisia tehtäviä.

Videon editointi

Kasataan videon elementit oikeaan järjestykseen aikajanalla.

Editointi on välttämätön vaihe videon valmiiksi saattamisen prosessissa. Se on kuin kirjan kasaaminen yksittäisistä virkkeistä ja kappaleista. Ohjenuorana toimii käsikirjoitus, jonka pohjalta kuvatut otokset yhdistetään kokonaiseksi teokseksi. Video voidaan leikata mukailemaan musiikkia, spiikkitekstiä tai rakentaa kerronnallisesti mahdollisimman tehokkaaksi ja sen jälkeen säveltää musiikki kerronnan mukaiseksi.

Videon leikkaukseen on olemassa subjektiivisia ja objektiivisia sääntöjä, sekä tietyllä tavalla elokuvista opittuja konventioita. Kun puolikuvasta mies kääntyy katsomaan kuvasuunnassa oikealle ja tämän jälkeen leikataan kuva autosta, katsoja automaattisesti ajattelee, että mies katsoo tätä autoa. Jos mies katsoo staattisesti eteensä ja leikataan ilmakuvaan Afrikan savanneista, katsojalle voidaan luoda mielikuva, että hän haaveilee olevansa Afrikassa.

Yksi varhaisen elokuvan merkittävimpiä nimiä on eittämättä Neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja Sergei Eisenstein. Hänen määrittelynsä editoinnille on käyttökelpoinen vielä tänä päivänäkin. Vapaasti suomennettuna se menee näin: ”montaasi (editointi) on idea, joka syntyy itsenäisten otosten yhteentörmäyksestä. Jatkumossa yksittäisiä elementtejä ei pidä ajatella toistensa viereen, vaan päälle”. Kuvat muodostavat siis jatkumon, jossa edellinen kuva määrittää seuraavaa.

Elokuvien leikkaaminen eroaa kuitenkin monesti lyhyiden nettiklippien ja yritysvideoiden leikkaamisesta. Sisältömarkkinointitarkoituksiin tehdyt videot ovat usein kestoltaan lyhyitä, alle minuutin mittaisia, niissä on vähän kohtauksia ja henkilöhahmoja. Ne saattavat myös olla musiikkivideomaisia, jolloin kuvien jatkuvuuden sijaan tärkeämpää on rytmi ja visuaaliset ideat.