Tag videotuotanto

Esittelyvideo muovin matkasta uusiokäyttöön

Suomen ympäristökeskukselta kysytään usein esimerkiksi ulkomaisten delegaatioiden toimesta, miten Suomessa jätehuolto on järjestetty, minkälainen lainsäädäntö ja toimintatavat meiltä löytyy, jotta olemme saavuttaneet nykyisen esimerkillisen tilan ympäristö- ja jäteasioissa. SYKE ja Smile toteuttivat yhteistyössä esittelyvideon, jossa haluttiin tuoda esille Suomen jätealan toimijoita ja erilaisia innovaatioita. Videolla keskitytään erityisesti muovin tarinaan, joka on yksi hyvä esimerkki kiertotalouden onnistumisista.

Suomalainen kiertotalous esimerkkinä maailmalla

Videon kohderyhmänä on kansainvälinen yleisö: jätealan asiantuntijat ja päättäjät, jotka tulevat Suomeen oppimaan jätehuollon hyvistä käytännöistä. Kohderyhmänä on painotettu erityisesti Venäjää ja Kiinaa. Näissä maissa jätehuoltoa kehitetään parhaillaan. Siellä meille jo hyvin tutut asiat, kuten pullonpalautus tai kirpputorit, ovat vielä tuntemattomia. Videosta tehtiin useita kieliversioita. Myös kansainvälisissä tilaisuuksissa on päästy näyttämään esittelyvideota, joten se on vastannut tarpeeseen hyvin.

”Projekti oli iso haastava kokonaisuus kaikilla mittareilla mitattuna. Käsikirjoitukseen osallistui iso asiantuntijaryhmä, ja suurin haaste oli saada tarina järkevästi kasaan, kun olisi ollut niin paljon kerrottavaa ja faktoja esitettävänä. Vaikka alusta asti tähdättiinkin hieman pidempään, opetusvideomaisempaan ratkaisuun, tuli sisällön määrä varmasti yllätyksenä kaikille osapuolille. Smilen projektin vetäjä piti kuitenkin langat hyvin käsissä ja video ei lähtenyt rönsyilemään liikaa. Myös täysin etäyhteyksien päästä hoidettuna homma toimi, ja kuvauskohteet sekä kuvamateriaali saatiin järjestymään erinomaisesti erilaisista koronarajoituksista huolimatta.” – Suomen ympäristökeskuksen viestintäasiantuntija Katja Lepistö

Videota aiotaan hyödyntää vielä pitkään. Videon graafeista aiotaan tuottaa erikseen hyödynnettäviä kuvia esimerkiksi jätealan opetuksen käyttöön. Videosta tuli todellakin sellainen kuvaus Suomen jätealan osaamisesta, josta tulee itsellekin ylpeä olo. Lopputulos on herättänyt jätealan ihmisten huomion ja siitä on saatu hyvää palautetta. Video on tavoittanut juuri niitä tahoja, joille se oli suunnattukin.

Suomen ympäristökeskus tarjoaa oivaltavia ratkaisuja, olennaista tietoa ja vankkaa osaamista. SYKE on monialainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos. Tärkeimpänä tehtävänä Suomen ympäristökeskuksella on ratkaista yhteiskunnan polttavia kysymyksiä, joilla on vaikutusta ympäristöön.

Videotuotanto pähkinänkuoressa

Kun yrityksessä herää tarve videotuotannolle, on hyvä pohtia aluksi videostrategian rakennuspalikoita: kenelle videota ollaan tekemässä, eli mietitään kohdeyleisö, mikä on videon tarkoitus ja tavoitteet sekä kanavat ja jakelu. Kun otat meihin yhteyttä, määritellään aluksi tarkemmin millainen projekti on tuloillaan. Määrittely toimii pohjana tarjoukseemme, joka viilataan osumaan myös määriteltyyn budjettiin. Mikäli budjettia ei ole vielä lyöty lukkoon, päästään liikkeelle myös määrittelemällä lopputulos mahdollisimman tarkasti. Usein referensseistä on hyötyä – näytä meille sisältöä, joka itselläsi kolahtaa.

Konseptointi ja käsikirjoitus

Tarjouksemme on hyväksytty, voimme ryhtyä laatimaan videosisällölle konseptia. Konseptin määrittelyyn kannattaa panostaa, sillä huonosti määritelty konsepti ei palvele ketään. Konseptointia luodessa hyviä kysymyksiä ovat: Ketkä ovat kohderyhmää ja miten heitä halutaan puhutella?

– Mikä on videon tyyli? Tehdäänkö videota, animaatiota vai niiden yhdistelmää.

– Missä videoita tullaan näyttämään?

– Videon tavoitteen määrittely: näyttökerrat, myynnin kasvu, konversiot vai jokin muu?

– Tuotetaanko lisäksi lyhyemmät versiot someen sekä eri kieliversioita?

– Miten materiaali voidaan hyödyntää jatkossa?

– Tehdäänkö videosarjaa?-

– Kuinka usein videoita julkaistaan?

Iteraatioiden myötä lukitaan suunta, jota kohti lähdetään työstämään käsikirjoitusta. Usein käsikirjoituskin tarvitsee useamman kommenttikierroksen. Kun käsikirjoitus on lukittu, kannattaa alkaa sopimaan kuvauspäiviä, esiintyjiä, lokaatioita ja kuvausryhmän kokoonpanoa. Yrityksen visuaalinen identiteetti on hyvä olla tuottajilla tiedossa jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta lopputulos vastaa toivottua graafista ilmettä.

Katselmointi ja kommenttikierrokset

Videon kommentointiin on hyvä varata kunnolla aikaa. Mitä pienemmällä ryhmällä katselmointi ja kommentointi tehdään, sitä sujuvampaa työskentely on. Suunnitteluvaiheessa projektin ohjausryhmä kannattaa pitää mahdollisimman pienenä. Ne henkilöt, joilla on päätäntävaltaa lopputuloksen osalta, tulisi olla sellaisia, joilla on aiempaa kokemusta vastaavista projekteista. Tuolloin odotukset lopputuloksesta ja vaikutusmahdollisuuksista projektin tuloksiin sen eri vaiheista ovat selkeästi hallinnassa.

Kuvaukset

Pyydettäessä ulkopuolelta tarjousta, on hyvä miettiä etukäteen odotettavissa olevien kuvauspäivien määrää. Pienemmät kuvaukset onnistuvat usein yhdessä päivässä, mutta skaala kuvauspäivien määrälle on laaja. Mikäli lokaatioita on useita, kohtauksia paljon ja esimerkiksi taltioitavia vuorokaudenaikoja vaihtelevasti, saattaa kuvauksiin olla syytä varata useita päiviä.

Lisäksi voidaan määritellä kokoluokkaa kuvausryhmälle sekä kuvauskaluston minimikriteerit. Osaamme kertoa millaisia ammattilaisia tuotanto vaatii ja millä ryhmällä mennään. Kuvausryhmään voi kuulua esimerkiksi tuottaja, kuvaaja, ohjaaja, valaisija, maskeeraaja, lavastaja, puvustaja, assistentteja sekä näyttelijöitä. Tätäkin asiaa kannattaa tarkemmin miettiä jo määrittelyvaiheessa, jotta tuotantoyhtiöiltä tulleet tarjoukset voidaan asettaa paremmin samalle viivalle tarkasteltaviksi.

Jälkituotanto

Kuvattu materiaali siirretään kuvausten jälkeen varmistusnauhalle, jotta kohtaukset ovat varmassa tallessa. Tämän jälkeen alkaa editointi, jonka myötä video alkaa saada lopullisen muotonsa. Ohessa tehdään graafiset työt ja animoinnit, sekä äänisuunnittelu. Lopuksi videon muoto, leikkaukset ja formaatti lukitaan, jonka jälkeen videolle tehdään vielä värimäärittely. Yrityksen visuaalinen identiteetti voidaan tuoda videossa esille logon, brändivärien sekä typografian avulla graafisen ohjeistuksen pohjalta. Videoon on lisäksi tarpeellista lisätä tekstitykset mikäli sen saavutettavuutta halutaan parantaa, ja jos videota esitetään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Kanavat ja jakelu

Tämän jälkeen videon levittäminen voi alkaa, eli some kuumaksi. Mikäli kyseessä on videosarja, voi jakamisen tehdä asteittain, vaikkapa yksi video kerrallaan ja viikon välein. Selvitä missä kanavissa videoiden kohderyhmät saavuttaa parhaiten. Nykypäivänä parhaimman näkyvyyden takaa laadukas sisältö yhdistettynä maksettuun mainontaan. Muista myös CTA eli call-to-action!

Tarvetta videotuotannolle?

Varaa ilmainen sparrausaika asiantuntijamme kanssa! Soita numeroon 010 83 83 600 tai täytä viereinen lomake ja otamme sinuun yhteyttä.

Tutustu myös muihin tuotantovaihtoehtoihimme:

Hyvää huomista -ohjelma tutuksi videoiden avulla

Hyvää huomista-ohjelmassa kehitetään työhyvinvointia. Hankkeen takana ovat kemian työmarkkinajärjestöt Kemianteollisuus, Ammattiliitto Pro, Teollisuusliitto ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Ohjelman tavoitteena on edistää työhyvinvointia, kehittää osaamista, pidentää työuria, vähentää sairastavuutta ja lisätä tuottavuutta. Ohjelmassa luodaan toimintamalleja ja työkaluja, jaetaan tietoa ja verkostoidutaan. Hyvinvointi työpaikoilla on yhteinen asia.

Videoiden avulla haluttiin tuoda Hyvää huomista-ohjelmaa entistä paremmin työntekijöiden tietoon matalan kynnyksen viestinnän avulla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Videoiden tavoitteena on viestiä, miten työntekijöiden työhyvinvointia halutaan yhteistyössä parantaa ja kuinka työpaikat ja työntekijät ovat mukana Hyvää huomista-ohjelmassa. Videoita on helppo jakaa liittojen omissa digitaalisissa kanavissa ja tapahtumissa. Videoilla Hyvää huomista -ohjelmasta kertoo kaksi ohjelmassa mukana olevaa asiantuntijaa.

Videoita on jaettu liittojen omassa viestinnässä, Hyvää huomista-ohjelman verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeessä. Etätapahtumien aikana videoita on näytetty esimerkiksi ammattiliittojen aktiivitilaisuuksissa Teamsin kautta.

”Olemme lopputulokseen oikein tyytyväisiä. Projekti eteni aikataulussa sovitun mukaan. Palaute videoista on ollut positiivista.” – Taru Reinikainen, Hyvää huomista -ohjelman puheen johtaja